Olen tähän mennessä tehnyt työsuunnitelmia niin, että olen miettinyt milloin haluan olla valmis, ja sitten jakanut tehtäviä siten, että tavoite saavutetaan. Tämä toimi niin kauan, kuin pääsin tavoitteisiini, ja se oli aika pitkään - kutakuinkin kolmekymmentä vuotta. Sitten tuli väitöskirja, ja mikään suunnitelma ei enää onnistunut.

Vasta nyt olen tajunnut, että koko lähestymistapani oli ihan nurinkurinen. Se ei perustunut todellisiin resursseihini tai työtapaani, vaan ulkoisiin käsityksiin siitä mitä "pitäisi".

Tein siis uuden suunnitelman. Otin pohjaksi sen, miten kauan olen kirjoittamiseen tähän mennessä tarvinnut. Totesin, että olen tarvinnut kaksi kuukautta yhden analyysiluvun, á 30-35 sivua, kirjoittamiseen. Siinä on mukana sairastelut sun muut, mutta niin pitää ollakin. Niitä tulee varmasti myös jatkossa.

Kun laskee elokuun lomaksi (päiväkoti on kiinni kolme viikkoa), niin näillä laskuilla analyysini olisi valmis tammikuun lopussa 2010. Siihen olisi kulunut yhteensä yhdeksän kuukautta.

Jäljelle jää vielä teoriaosat ja pohdinta. Niitten olisi oltava sivumäärältään suurinpiirtein analyysia vastaavat, eli toiset yhdeksän kuukautta päälle. Kun yhden kuukauden laskee taas lomaksi, niin väikkäri olisi valmis marraskuun lopussa 2010. Ja sen joulukuun voi varmasti laskea mukaan kaikenlaiselle loppuviilaukselle.

Huh huh. Irtoaiskohan mulle tosiaan vielä kokonainen neljäs vuosi tutkijan apurahaa?